Eduskunnan Pikkuparlamentista saatiin tulevalle hallitukselle yllättävänkin yksituumaiset terveiset koskien vanhushoivan turvaamista ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) tiivisti vanhenevan väestörakenteen ydinongelman.
”Pian on puolet hoitajia ja puolet hoidettavia, jos ei tehdä jotain radikaalia”, latasi Lohi arvovaltaiselle ja monipuoliselle yleisölle sote-alan vaikuttajia, asiantuntijoita ja mediaa.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok) piti virheenä, että esimerkiksi digitaalisuutta hyödyntäviä turvapalveluja ei ole saatu kirjattua lakiin.
”Meillä ei ole varaa olla hyödyntämättä digitaalisia palveluja. On huolehdittava siitä, että ikäihmiset voivat asua kotona hyvin mahdollisimman pitkään… Pitää turvata hoiva ja täytyy lähteä mittaamaan laatua. Digitaaliset ratkaisut ovat tärkeä osa laatumittareita ja laadun kehittämistä”, arvioi Laiho.
Vaikuttajaseminaarille latasi kansantalouden ja tuottavuuden madonluvut ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kangasharjun mukaan Suomi on uralla, jossa rahat ja ihmiset loppuvat kesken.
”Iso kuva on kamala… Vaikka saataisiin digitalisaatio ja teknologia todella hyvin avuksi soten tuottavuutta nostamaan, tarvitaan Suomeen silti lähivuosikymmeninä yli 400 000 ihmistä, jotta työt saadaan tehtyä. Kyse ei siis ole vain sotealan työntekijäpulasta, vaan työntekijäpulasta kautta linjan. Tähän voi auttaa vain maahanmuutto, ja maahanmuuttajien määrä pitäisi vuosittain ainakin kolminkertaistaa 44 000:een”, perusteli Kangasharju digitalisaation välttämättömyyttä.
Lakimuutos, data ja tekoäly fokukseen – 5 500 000 puhelua valtava sampo oikeaan hoitoon
Sosialidemokraattien Kim Berg, myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, oli samoilla linjoilla kokoomuksen Laihon ja keskustan Lohen kanssa digitaalisuuden tarpeesta.
”Digitalisaatiota ja apuvälineitä on lisättävä. Silloin ne, jotka haluavat käyttää digipalveluja vapauttavat resursseja niille, jotka oikeasti tarvitsevat kasvokkaisia palveluja”, arvioi Berg.
Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen johtaja Harri Jaskari listasi kattavasti digitalisaation mahdollisuuksia ja välttämättömyyttä. Jaskarin mukaan moottorina ovat yritykset.
”Me emme voi jättää käyttämättä digitalisaation tuomia ratkaisuja, niitä on valtavasti: Tekoälyratkaisut, lääkkeiden annosteluautomaatit, siivousrobotiikka, etävastaanotot, paikantavat sensorit ja rannekkeet, turvapuhelimet, terveysdatan mittaus ja niin edelleen”, luetteli Jaskari.
Yli 40 000 seniorille digitaalisesti tuetut turvapuhelinpalvelut tarjoavan AddSecuren johtaja Timo Halima antoi kouriintuntuvan esimerkin datan ja tekoälyn mahdollisuuksista.
”Suomessa soitetaan vuosittain turvapuhelimiin noin 5 500 000 kertaa. Tästä kertyvä valtava datamäärä pitää saada käyttöön. Tekoäly voi seuloa datasta tietoa, jolla saadaan parempaa hoivaa yksilöille ja yhteiskunnan tasolla parempaa suunnittelua. Jotta tämä onnistuu, tarvitsemme lakimuutoksen. Lakimuutoksessa pitäisi lisäksi saada esimerkiksi turvapalveluiden henkilökunta osaksi sotemitoitusta, koska muuten ei saada hoitajia sinne missä hoitajia eniten tarvitaan”, analysoi tiedolla johtamiseen erikoistunut Halima.
Keskustelutilaisuuden kokoon kutsunut Mia Laiho painotti Pikkuparlamentissa, että vahvasti dataan ja sen hyödyntämiseen liittyvä yksityisyydensuoja ei saisi nousta hoidettavien hoitotarpeiden edelle.
”Miten pystytään kotihoitoa parantamaan, lisäämään kotiin tukea? Nyt monet ovat oman onnensa nojassa, silloin kun ei ole hoitajaa paikalla. Omaiset voivat tuoda valvontalaitteita, mutta järjestelmälle se ei ole sallittua. Yksityisyydensuojaa on tulkittu liian tiukasti. Kaikessa ei riitä turvaranneke, tarvitaan enemmän. Lakimuutos tarvitaan”, vaatii Laiho, joka on koulutukseltaan lääketieteen tohtori.
Kim Berg korosti juridiikan ongelmallisuutta ongelmien ratkaisussa.
”Yksityisyydensuojan problematiikkaa on pohdittu valiokunnassa paljon. Kun jokin maalaisjärjellä toimiva ratkaisu tulee vastaan, niin kun juridiikka tuodaan mukaan niin huomataan, ettei se onnistukaan. Ei tarkoita sitä, että hanskoja pitää lyödä. Meidän pitää mahdollistaa se, että ihmiset jotka haluavat asua edelleen kotona, voivat niin tehdä.”