Hyvinvointialueet ovat ottaneet 1.1.2023 täyden sote-vastuun tilanteessa, jossa alueiden ylin johto arvioi vanhushoivan olevan pahasti aliresursoitu. Tilanteen vakavuus käy kiistatta ilmi joulukuussa kyselystä hyvinvointialueiden ylimmälle johdolle.
”Tulokset eivät jätä selittelylle sijaa, kyllä tilanne on erittäin vakava. Yli 70 % vastanneista arvioi, että taloudelliset resurssit eivät ole riittävät tai eivät lainkaan riittävät (22 %), eikä kukaan pidä resursseja täysin riittävinä. Vakavinta tässä on tietenkin se, mitä resurssipula vanhushoivan osalta on aiheuttamassa”, painottaa Timo Halima, tiedolla johtamiseen erikoistunut johtaja turvaratkaisuja mm. vanhushoivaan tarjoavan AddSecuren palveluksessa.
Haliman mukaan kyselystä osattiin odottaa huolia etenkin hoitajavajeesta, muttei näin vakavia.
”Hoitajavaje on paisumassa arvioitua pahemmaksi. Lähes puolet (45 %) hyvinvointialueiden ylimmästä johdosta arvioi, että hoitajia voi puuttua jopa viidennes, yli kolmasosa (36 %) ennakoi 10 prosenttia lähenevää hoitajavajetta. Yksikään johtaja ei uskonut, että ilman vajetta selvittäisiin, ja jopa 30 % vajetta väläytellään. Voi sanoa, että vanhushoiva on kriisiytymässä”, murehtii Halima.
95 % uskoo hoitajien ylikuormittuvan – vanhukset ja omaiset kärsivät
Halima on erityisen huolissaan hoitajavajeen seurauksista itse vanhushoivalle ja laajemminkin inhimillisellä tasolla. AddSecure huolehtii yli 40 000 vanhuksen turvapuhelinpalveluista tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa, eli tuntuma vanhushoivan arkeen on vahva.
”Meillä on jo nyt yli puoli miljoonaa kotona asuvaa 75 vuotta täyttänyttä senioria. Vain muutaman vuoden päästä heitä on jo yli 700 000 – tämä kertoo olennaisen väestökehityksestä. Miten hoitajat tulevat jaksamaan? Ennuste on huono, lähes kaikki hyvinvointialueiden ylimmät johtajat (95 %) arvioivat hoitajien ylikuormittuvan resurssipulan takia. Vanhuksille tilanteen nähdään kostautuvan yksinäisyytenä (57 %) ja ylikuormittumassa ovat arvioiden mukaan myös omaiset (57 %). Siitä taas kärsii koko yhteiskunta”, listaa Halima resurssipulan ja hoitajavajeen pahimmat seuraukset.
Tulokset osoittavat, että vanhuspalveluiden järjestämisessä on paljon haasteita ratkaistavana tulevien vuosien aikana, arvioi hyvinvointialueiden resurssipulan kanssa itsekin painiva vaikuttaja.
”Yleisesti hyvinvointialueiden rahoituksellinen tilanne näyttäytyy uudistuksen alkuvaiheessa haastavana. Voisi sanoa, että resurssien niukkuus palveluiden järjestämiseen periytyy kunnista hyvinvointialueille. Rahoituksen lisäksi resurssien niukkuus näyttäytyy muun muassa hoitoalan henkilöstön saatavuusongelmina”, toteaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousjohtaja Ville Rajahalme.
”Valopilkku huolten keskellä” – älyyn ollaan panostamassa enemmän
Kun resurssit ovat niukat ja vakavia ongelmia on tiedossa, nousee polttavimmaksi kysymys uusista ratkaisuista. Tässä suhteessa kysely herättää toivon paremmasta.
”Puolet (50 %) vastanneista näkee, että hyvinvointialueilla tullaan edistämään kevyempien, esimerkiksi digitaalisesti tuettujen palveluiden käyttöönottoa. Eli yksi suuri valopilkku huolten keskellä kyselystä nousee. Digitaalisuudella saadaan palveluiden tueksi älyä, joka voi monin tavoin parantaa palveluiden kokonaisvaikuttavuutta. Kun vanhusten voinnista ja heidän olosuhteistaan saatu tieto saadaan kunnolla hyödynnettyä, ollaan jo pitkällä paremman hoidon ja palveluiden rakentamisessa. Hoitavat kädet saadaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan”, iloitsee Halima.
Talousjohtaja Rajahalme näkee digitalisaation merkityksen erittäin tärkeänä palveluiden kehittämiselle.
”Digiratkaisuilla voidaan mm. parantaa asiakasviestintää ja yhteydenottamista, vaikuttaa palveluiden saavutettavuuteen tai helpottaa prosessien käytännön suorittamista asiakastyössä. Nämä ovat erittäin tärkeitä tekijöitä sekä kansallisten että aluetasoisten sote-tavoitteiden toteuttamiselle”, toteaa Rajahalme.
Digitaalisesti tuetut turvapuhelinpalvelut ovat yksi merkittävä osa kokonaisuutta. Halima on tyytyväinen, että puolet johtajista haluaa kotiin tuotetut turvapuhelinpalvelut nyt lakiin.
”Vanhusten turvallisuus lisääntyisi yhteisten pelisääntöjen myötä, eli laki olisi suuri parannus. Vanhushoiva ei saisi millään osa-alueella tarkoittaa säännöistä vapaata villiä länttä, kuten nyt.”
Tyytymättömyyttä hallitukseen: ”Ei ole hoitajia eikä rahaa”
Hyvinvointialueilla arvioidaan hallituksen toimintaa varsin kriittisesti. Kaksi kolmasosaa (66 %) johtajista arvioi, että Suomen hallitus on onnistunut melko huonosti (52 %) tai erittäin huonosti (14 %) hyvinvointialueiden vanhushoivatyön pohjustamisessa. Johtajien vapaissa kommenteissa kritisoidaan erityisesti hoitajamitoitusta:
”Hoitajamitoitus -muutos kannattaa peruuttaa…”
”Hoitajamitoituslainsäädäntö ei ole onnistunut. Ei ole hoitajia eikä rahaa. Lain noudattaminen aiheuttaa paineita, pidettävä jopa asumispaikkoja tyhjänä, että mitoitus täyttyy…”
”Tosiasiat olisi hyvä tunnustaa. Henkilöstöä ei mistään saada riittävästi, joten joustavuutta tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Mitoituksilla ja normeilla tätä ei ratkaista…”
Vastaajista kuitenkin myös lähes kolmannes arvioi hallituksen onnistuneen melko hyvin (28 %) tai erittäin hyvin (4 %).
”Minusta ei ole rakentavaa lähteä ketään syyttelemään, vaan etsiä yhdessä ratkaisuja. Yhteistyö valtiovallan ja hyvinvointialueiden kanssa toimii omasta näkökulmastani hyvin, ja siihen aiomme jatkossakin panostaa”, painottaa talousjohtaja Rajahalme omasta puolestaan.
Kyselyyn ”Riittävätkö rahat ja hoitavat kädet?” – Resurssien riittävyys ja valmius 1.1.2023 vastasi 23 hyvinvointialueiden ylimmän johdon (sisältäen vanhuspalvelujen johdon ja talousjohdon) edustajaa. Vastauksia saatiin 16 hyvinvointialueen sekä Helsingin johtajilta, edustaen yhteensä 75 % väestöstä. Kyselyn on toteuttanut strateginen viestintätoimisto Hopiasepät AddSecuren tilaamana ja AddSecuren asiantuntijoiden tuella.